Suomen vesieläimiä riittää paljon eri puolilla Suomea. Meduusalajeja ei nähdä kovinkaan paljon Suomessa, joten niistä kiinnostuneiden kannattaakin tutustua lisäksi myös Suomen muihin mielenkiintoisiin vesieläimiin. Näiden muiden vesieläinten bongaaminen voi esimerkiksi olla todennäköisempää ja helpompaa kuin meduusojen bongaaminen varsinkin, jos ei asu Suomen merialueiden lähellä. Tutustu seuraavaksi siihen, millaisia erilaisia vesielämiä Suomesta löytyy ja missä ne viihtyvät!
Suomen Vesieläimiä Järvissä
Suomen järvet ovat etenkin kesäisin loistava paikka vesieläinten bongaamiseen. Suomessa on valtava määrä järviä, joten hyvä bongauspaikka löytyy usein aivan oman kodin läheltä. Järvien vesielämiä ovat etenkin jokihelmisimpukka ja jokirapu. Tämä rapu on kymmenjalkaisiin kuuluva sisävesissä viihtyvä äyriäinen ja simpukka taas on kirkkaiden ja virtaavien vesien pohjalla elävä nilviäislaji. Suomen vesihyönteiset ovat myös helppo bongauskohde.
Kaikki vesieläimet eivät myöskään viihdy pelkästään vedessä. Tällainen on vesielämään sopeutunut näätäeläin saukko. Saukko on täysikasvuisena noin 5–10 kiloa painava eläin, jonka ruumiinrakenne on pitkänomainen. Saukko viihtyy Suomessa koko maassa ja sen vahvin kanta on Järvi-Suomessa. Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päiväsaikaan, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Saukkoja kannattaa siis bongailla öisin.
Monipuoliset Suomen Vesihyönteiset
Suomen vesieläimiä seuratessa törmää usein erilaisiin vesihyönteisiin. Veden pinnalla elävät esimerkiksi vesimittari ja hopeaseppä. Pitkäjalkaiset vesimittarit ovat luteisiin kuuluva hyönteisten heimo. Ne liikkuvat veden pinnalla pintajännitystä käyttäen. Hopeasepät taas on petokuoriaisheimo. Niillä on virtaviivainen ruumiinmuoto ja lyhyet jalat. Niiden silmät jakaantuvat ylös- ja alaspäin suuntautuneisiin puoliskoihin, joka osoittaa, että ne ovat sopeutuneen veden pinnalla liikkumiseen.
Suomen vesieläimiä järven rannalla seuratessa voi törmätä myös esimerkiksi sukeltajiin. Ne ovat kovakuoriaisiin, petokuoriaisten alalahkoon kuuluva heimo. Ne viihtyvät vesikasvillisuuden seassa ja niillä on virtaviivainen ruumiinmuoto. Useimmat niistä ovat tummia ja usein pronssinkiiltoisia, mutta keltainenkin on melko tavallinen väri. Sukeltajien heimossa on Suomessa 134 tunnettua lajia.
Saimaannorppa On Suomen Oma Vesieläin
Saimaannorppa on norppien alalaji, jota tavataan vain Suomessa ja Suomessakin vain Saimaan järvialtaassa. Se on myös Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs. Noin 50–90 kilogramman painoinen, tummanharmaa ja rengaskuvioinen norppa on sopeutunut hyvin vesielämään. Se käykin maalla lähinnä vierailemassa. Saimaannorpan bongaaminen voi siksi viedä aikaa. Aikaa voi kuluttaa järven rannalla vaikkapa aurinkoa ottaen, makkaraa paistaen tai tutustumalla siihen, mitä ovat kolikkopelit ja mobiilikasinot.
Saimaannorppa luokitellaan nykyään erittäin uhanalaiseksi ja se on rauhoitettu eläin. Niiden määrä on siis hyvin vähäinen. Vuonna 2019 kanta vahvistettiin noin 410 yksilöön. Useat suomalaiset eivät siis välttämättä näe tätä Saimaan omaa vesieläintä koskaan muuta kuin kuvissa tai videoissa.
Suomen Vesieläimiä Meressä
Suomen merialueilla viihtyy hieman erilaisia vesieläimiä kuin sisävesissä. Meduusa on niistä tietenkin yksi, mutta lisäksi Itämeressä elää muun muassa paljon äyriäisiä, kuten hankajalkaisia ja vesikirppuja. Simpukoista yleisimpiä ovat etenkin pehmeillä pohjilla viihtyvät liejusimpukat, hiekkapohjien hietasimpukat ja sinisimpukat. Äyriäisistä katkat ja siirat ovat yleisiä ja kaloista taas muun muassa silakka ja kilohaili.
Kalalajit ovat usein hidaskasvuisia ja pienikokoisia verrattuna valtamerien kaloihin. Makeanveden lajit voivat silti olla Itämeressä kookkaampia kuin järvissä, sillä ravintoa on enemmän. Suomen lähivesillä yleisiä kaloja ovat muun muassa lohikalat, ahven, kuha ja hauki.
Suomen vesieläimiä riittää siis paljon medusojen lisäksi. Medusojen bongaaminen tai meren lähellä pääseminen ei aina onnistu ja silloin kannattaakin tarkkailla muita vesieläimiä. Monet vesieläimet voi bongata vuodenajasta riippumatta. Esimerkiksi saimaannorppa nähdään talvisinkin välillä jään pinnalla ja kaivavat hengitysaukkoja jäähän. Jäänlähdön jälkeen ne taas voi nähdä rantakivillä karvanvaihdossa. Monet muutkin vesilajit ovat bongattavissa myös talvisin.